Lasten turvallisuus seurassa

Epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisy FC Espoossa

Kiusaamisen ehkäisyn ja työrauhan edistämisen tulee olla suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja jatkuvaa seuramme arjessa tapahtuvaa toimintaa. Toiminta tarvitsee tuekseen yhteisen arvopohjan, yhteisesti sovitut toimintatavat sekä yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen perustuvan toimintakulttuurin, johon kaikki seuramme työntekijät, vapaaehtoistoimijat, pelaajat ja vanhemmat ovat sitoutuneet.

Kiusaaminen on subjektiivinen kokemus, eikä sen määritteleminen ole ongelmatonta. Se, mikä loukkaa yhtä ihmistä, ei välttämättä loukkaa toista lainkaan. Myöskään kaikkia kiusaamiseksi koettuja tekoja ei ole tarkoitettu loukkaaviksi, vaikka niillä voi olla vakavia seurauksia. Kiusaamisen määrittely auttaa ymmärtämään ja tutkimaan ilmiötä. Kiusaamisella katsotaan olevan sellaisia piirteitä, jotka erottavat sen esimerkiksi riitelystä.

Näitä piirteitä ovat  toistuvuus, tietoisuus, vallankäyttö ja ryhmäilmiö. Tutkimuksissa kiusaaminen usein määritellään seuraavasti: ”Kiusaamista on se, kun yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan toistuvasti vahinkoa ja/tai pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.” (Olweus, 1993; Salmivalli, 2010).

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen lähiympäristöön ilman pelkoa rasismista, syrjinnästä ja kiusaamisesta. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon, ikään tai vakaumukseen, vammaisuuteen taikka seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Maahanmuuton ja globalisaation myötä monikulttuuristuvat koulu- ja oppilaitosympäristöt joutuvat entistä enemmän käsittelemään kiusaamista, joka kohdistuu erilaisista etnisistä, kulttuurisista ja sosiaalisista ympäristöistä tuleviin lapsiin ja nuoriin.

1. Urheilijaa suojelevat rekrytointikäytännöt

• Seura  tarkistaa rikostaustaoteen kaikilta lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä työntekijöiltä sekä lasten kanssa toimivilta vapaaehtoisilta.
• Kaikki lasten ja nuorten parissa toimivat tullaan haastattelemaan. Haastatteluissa hakijoille kerrotaan seuran säännöistä ja urheilijaa suojaavista toimenpiteistä.
• Jokainen uusi työntekijä/vapaaehtoistoimija tullaan perehdyttämään seuran toimintatapoihin ja pyytämään siitä kuittauksen perehdytyksen jälkeen. Pystymme näin todentamaan, että työntekijä/vapaaehtoistoimija on tietoinen seuran toimintatavoista ja kiistatilanteiden selvittäminen on helpompaa.

2. Yhteisiin sääntöihin sitoutuminen

Seura

Seura tarkastaa, että seuran säännöt ovat ajan tasalla ja niissä huomioidaan häirintä ja väkivalta, sekä niistä seuraavat kurinpidolliset toimenpiteet.

Henkilökunta ja vapaaehtoiset

On tärkeää, että yhteiset säännöt lasten ja nuorten kanssa toimimiseen ovat mahdollisimman yksityiskohtaiset, selkeät ja kaikki ovat niihin sitoutuneet.
Seura ylläpitää ja pävittää säännöllisesti "yhteisiä pelisääntöjä lasten ja nuorten kanssa toimimisesta".
Säännöt käsitellään yksityskohtaisesti  joukkueiden toimihenkilötapaamisessa kauden alussa, jossa myös kukin toimihenkilö allekirjoittaa säännöt.

Yksityiskohtaiset säännöt vähentävät mahdollisuuksia väärinkäyttää valmentaja-valmennettava suhdetta. Säännöt suojaavat myös valmentajaa mahdollisilta epäilyiltä ja antavat hänelle turvallisen mielen toimia sääntöjen sallimissa rajoissa. Epäasiallisen käytöksen tilanteiden selvittäminen on helpompaa, kun seurassa voidaan vedota allekirjoitettuihin sääntöihin.

Urheilijat

Kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä tapahtuvat useimmiten toisen urheilijan taholta. Jokaisessa ryhmässä ja joukkueessa tulee luoda aina kauden alussa yhteiset pelisäännöt, joilla pyritään lisäämään urheilijoiden turvallisuuden- ja yhteenkuuluvuudentunnetta.

Lapsille tulee luoda mahdollisuuksia osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä luo ympäristöä, missä he uskaltavat puolustaa oikeuksiaan ja nostaa esiin huoliaan. Pelisääntöjen luominen yhdessä on helppo tapa osallistaa nuoria urheilijoita, sekä saada heidät sitoutumaan yhteisiin sääntöihin.

Pelisääntöjen luomisen yhteydessä lapsille ja nuorille on myös kerrottava heidän oikeuksistaan, sekä ohjeistettava miten toimia jos he kokevat epäasiallista käytöstä. Seurat voivat jakaa alla olevan ohjeen valmentajille avuksi pelisääntöjen luomiseen ja lasten ja nuorten oikeuksista kertomiseen. Seurojen tulee ohjeistaa valmentajia luomaan pelisäännöt jokaisen harjoituskauden alussa.

3. Olemme turvallinen seura ja vastuuhenkilöt

Seurassamme olemme sitoutuneet tarjoamaan turvallisen ja kunnioittavan harrastusympäristön kaikille.

Seurallamme on toimintaohjeet, jos epäasiallista käytöstä ilmenee. Jokaiseen tapaukseen puututaan ja kaikista rikosepäilyistä ilmoitetaan viipymättä poliisille. Seuramme vastuuhenkilö lasten ja nuorten hyvinvointia koskevissa asioissa on toiminnanjohtaja Katri Juhola, 044 2791491, katri.juhola@fcespoo.fi

Ylläpidämme seurassamme avointa ilmapiiriä ja pidämme esillä lasten ja nuorten turvallisuuden kannalta tärkeitä aiheita. Jaamme Et ole yksin -hankkeen tuottamaa materiaalia sekä nuorille urheilijoillemme että vanhemmille.

Kerro meille, jos kohtaat epäasiallista käytöstä seurassamme – otamme sen vakavasti

FC Espoo ry:ssä ei hyväksytä minkäänlaista epäasiallista käyttäytymistä. 

Toivomme, että ilmoitat meille heti, jos kohtaat epäasiallista käyttäytymistä seuramme toiminnassa. Kuuntelemme ja otamme jokaisen huolen vakavasti. Jokaista huolta tai valitusta käsitellessä pidämme keskiössä lapsen- ja nuoren hyvinvoinnin. Käsittelemme kaikki valitukset ennalta määrätyn prosessin mukaisesti ja kuulemme kaikkia osapuolia ennen kuin päätämme jatkotoimenpiteistä.

Voit myös kertoa huolesi nimettömästi alla olevan lomakkeen kautta. Huomioithan, että asian käsittely voi vaikeutua, jos emme tiedä asian osallisten henkilöllisyyttä. Emme myöskään pysty informoimaan sinua asian etenemisestä, ellet jätä yhteystietojasi.

Jos haluat jutella luottamuksellisesti kohtaamastasi epäasiallisesta käyttäytymisestä, ota yhteyttä Väestöliiton Et ole yksin-palveluun. www.etoleyksin.fi.

4. Toimintamallien luominen puuttumiseen

Kun epäasiallista käytöstä tapahtuu, tilanteen selvittämistä helpottavat etukäteen mietityt toimintamallit. Seuran tulee tiedottaa kaikkia valmentajia ja seuran henkilöstöä toimintamallien olemassaolosta.

ohje-valmentajalle-kiusaamiseen-puuttumiseen.pdf (284 kB)

ohje-valmentajalle-kiusaamisen-ennaltaehkaisyyn.pdf (347 kB)

ohje-valmentajalle-seksuaaliseen-hairintaan-puuttumiseen.pdf (244 kB)

ohje-valmentajalle-seksuaalisen-hairinnan-ennaltaehkaisyyn.pdf (401 kB)

5. Henkilöstön kouluttaminen

Häirinnän, väkivallan ja kaikenlaisen epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että valmentajat ja muut urheilijoiden kanssa työskentelevät saavat koulutusta aiheesta. Kaikkia seurassamme toimivia suositellaan suorittamaan Et ole yksin-palvelun verkkokurssin häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta.

6. Tiedon levittäminen

On tärkeää, että seurassamme viestitään selkeästi toiminnan arvoista ja siitä mikä seurassa on ja ei ole sallittua. Väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisyssä on tärkeää, että seuramme johtohahmot ottavat aktiivisen roolin. Pitämällä näitä asioita esillä myös kannustetaan puhumaan jos jokin koetaan seuran arvojen vastaiseksi.

Mitä enemmän urheilijat, vanhemmat, huoltajat ja valmentajat ilmiöstä tietävät, sitä hankalampaa myös väkivallan tekijöiden on toimia.

• Vanhemmat ja huoltajat ovat avainasemassa ehkäisemään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa ja häirintää. Aihe on hyvä pitää esillä esimerkiksi vanhempainilloissa. Voit käyttää apuna Et ole yksin-palvelun vanhempainiltoihin tekemiä valmiita dioja.
• Nuorten itsensä tulee tunnistaa häirintä ja väkivalta, sekä olla tietoisia turvataidoista ja omasta itsemääräämisoikeudestaan. Valmentajat voivat käydä näitä aiheita läpi lasten ja nuorten kanssa ja varmistaa, että kaikki urheilijat tietävät, mikä seurassa on sallittua ja kenelle he voivat kokemastaan epäasiallisesta käytöksestä kertoa.  Aihetta voi lähestyä myös Et ole yksin-nettisivuilla löytyvien nuorille suunnattujen materiaalien avulla. etoleyksin.fi/nuorille. Nuorten materiaalit täydentyvät vuoden 2020 aikana.
• Kohtaamastaan väkivallasta tai häirinnästä puhuminen ei ole helppoa. Joskus puhuminen ulkopuoliselle ammattilaiselle nimettömänä on se paras vaihtoehto. Et ole yksin palveluun voi olla yhteydessä urheilijat, valmentajat ja seuratoimihenkilöt. Seurassa voidaan pitää esillä Et ole yksin-palvelua esimerkiksi laittamalla Et ole yksin-palvelun nettibannerit nettisivuilleen.

7. Seuraaminen ja arviointi

Seurassamme  toteuttaa vuosittin  kysely harrastajien tyytyväisyydestä jäsenkyselyn. Tällä tavalla seura voi näyttää välittämistään lasten ja nuorten hyvinvoinnista, sekä puuttua epäkohtiin, joita ei muuten välttämättä tulisi esiin